Matkakumppaneina mukana Miika, Ari, Ville ja Juha-Matti sekä tietysti pyöräni: Polygon Xquareone EX8 27,5” joka onkin tällä hetkellä varmaan MTB-alan puhutuimpia enduropyöriä.

Polygon Xquareone EX8 on POLYGONIn uusi tyylikäs endurotykki, joka julkaistiin viime viime kesänä! XQUARONE EX 8-runko on rakennettu 27,5 pyörän ympärille ja on täyttä ACX-hiilikuitua 180mm jousituksella. Kisatason fillarista siis kyse!

Pyörässä huomioitavaa on 180mm etujousto, joka vaikuttaa suurelta verrattuna muihin merkkeihin. Polygon on kuitenkin ratkaissut tämän ongelman laittamalla runkoon liukuputki ohjurin, jolla pyörän ylimääräinen liikkuvuus saadaan poistettua ylöspäin polkiessa ja iskunvaimennin toimimaan herkemmin.

Pyöräni saikin aikaan paljon puheen aihetta kun paikalla ajamassa olleet saksalaiset kuskit halusivat päästä kokeilemaan tätä uutuutta. Heidän ensimmäiset kommenttinsa olivat, että pyörä menee kuin juna kivikossa.

Tämä varmasti johtuu siitä, että pyörässä pystytään pitämään huomattavasti alhaisempia paineita ja vaimennus huomattavasti nopeammalla kuin perinteisissä ratkaisuissa. Pyörä ei kuitenkaan heitä niin sanottuja ”takakorkeita”, vaan rengas pysyy tiukasti maassa.

Kuva: Juna-asemalla

Matka kohti Italiaa alkoi lennolla Ranskan Nizzaan, josta jatkoimme bussilla juna-asemalle (kuva1). Asemalla saimme heti kylmää vettä niskaan: paikallinen yhteys Italiaan oli suljettuna huoltotöiden takia viikoksi. Nopean harkinnan jälkeen päätimme ottaa junan Mentoniin, josta piti päästä Italian puolelle Ventimigliaan. Mentonista oli matkaa Ventimigliaan 12km taxin tarve. Oli kuitenkin sunnuntai, jolloin Ranskassa on vaikea löytää taksia. Onni oli kuitenkin tällä kertaa puolellamme ja saimme lopulta auton, mutta hankaluudet eivät vielä siihen loppuneet.

Ensimmäinen taksi joka saapui Mentonin asemalle ilmoitti kylmästi, että ei ota meitä kaikkia yhdessä kyytiin pyörälaukkujen takia. Ratkaisuna jouduimme sitten ajamaan yksitellen tuon välin neljään kertaan ja lasku oli sen mukainen.

Päästyämme lopulta Ventimigliaan oli junayhteys Finale Ligureen vielä sieltäkin poikki. Nyt vaihtui matkavälineeksi paikallinen bussi, jolla pääsisimme Sanremoon. Sieltä pääsimme vihdoinkin jatkamaan junalla suoraan Finale Ligureen. Junamatkan piti alun perin kestää noin 2 tuntia, mutta tällä kertaa juna-taksi-bussi-juna –yhteydellä teimme matkaa Ligureen noin 8 tuntia…Airbnb:n kautta otettu majoitus keskustasta osoittautui sentään hyväksi ja toimivaksi ja näin päivästä jäi lopulta hyvä maku suuhun.

Kuva: Fillarit valmiina ajoon

Heti seuraavana päivänä olikin tiedossa ajopäivä, 200km merkattuja traileja odotti. Olimme varanneet Finale Ligure Freeride liikkeestä Shuttlen eli autokuljetuksen vuoren päälle. Shuttlen kyyditys tapahtui perinteisellä pakettiautolla ja jouduimmekin ottamaan eturenkaat irti kuljetusta varten. Aamut olivat muuten todella kylmiä, melkein pakkasen puolella. Päivällä lämpötila onneksi nousi 15 asteeseen, aurinko paistoi ja oli mukavat ajokelit. 

Kuva: Shuttlen kyytiin

Shuttleen kuului myös paikallinen opas ja hän näytti meille kaikki merkatut radat. Reitit olivat todella hienoja ja niitä oli useita. Päivät kuluivat pyörän selässä eri reittejä kurvaillen. Yhteensä meillä oli ajopäiviä neljä. Ajoimme mm. EWS (Enduro World Series) reittejä, joissa riitti haastetta. Parhaimmillaan reittien pituudet huipulta alas olivat noin 20 minuutin luokkaa. 

Kuva: Opas kertomassa reitistä.

 

Kuuluisin reitti Finale Liguressa on DH Men, joka oli aina ajopäivinä päätösetappimme, sillä se sijaitsi hieman kauempana majapaikastamme. Reitti loppuu oli mielenkiintoinen päättyi yllättäen suoraan pieneen kylään ja upeaan merimaisemaan. Sen ajaminen tuntui aluksi todella hankalalta jyrkkyyden ja runsaan irtokivikon vuoksi. Parin laskun jälkeen alkoi kuitenkin tuntua jo helpommalta, kun oppi valitsemaan hieman eri ajolinjoja.

 

Kuva: DH Men ajettu onnistuneesti Arin kanssa. 

Italian maaperään tuli myös tutustuttua pariin otteeseen ihan kunnolla. Onneksi ei sattunut kellekään pahemmin vaikka  muutaman kerran läheltä liippasikin. Reiteillä oli jopa yli 20 metrin pudotuksia, joten tarkkana sai olla. Pyörä kesti hienosti koko viikon kovat tärskyt. Rengasrikkoja valitettavasti tuli useampi johtuen todella terävistä kivistä sekä kallioista, mutta se kuuluua asiaan. Onneksi sisäkumeja oli tarpeeksi matkassa mukana.

Kuva: Päivän ajot ajettu

Ajotauoilla kävimme syömässä paikallisissa kotikeittiöissä, jossa tietenkin oli tarjolla perinteistä italialaista pastaa ja pizzaa. Ruokapuoli oli kaikinpuolin jees.

 

Kuva: Syömässä 

Kuva: Paikalla oli myös muitakin kuljettajia, jotka olivat tulleet Saksasta sekä Itävallasta ajamaan

Vapaapäivinä hengailtiin majapaikalla ja kävimme myös pyörähtämässä mm. Genoassa. Monacoonkin oli tarkoitus mennä, mutta junayhteys oli koko reissun ajan suljettu huoltotöiden jatkuessa. Kävimme kuuluisalla Liguren aukiolla, johon päättyy Enduron World Series sarja. Täällä palkitaan kauden päätteeksi Enduron Maailmanmestari.

Kuva: Liguren aukio illan pimeässä.

Summasummarum Liguren MTB sopii kaiken tasoisille kuskeille. Reitit on suunniteltu siten, että jokaisen niistä pääsee turvallisesti alas. Mutta toki sieltä löytyy myös todella haastavia reittejä kuten DH Men, joka on varmasti yksi Euroopan kuuluisimpia reittejä. Myös pyöränvuokraus mahdollisuus löytyy sekä sähkö- että enduro-pyörille. Sähköpyöriä näkyikin kohteessa jo paljon, sillä nousut vuorille ovat todella jyrkkiä.

Vinkki: Ligureen kannattaa lähteä syksymmällä, koska kesäisin siellä on todella paljon ruuhkaa, varsinkin kuljetuksessa vuorille saattaa vierähtää tovi. Ei tarvitse siis tuhlata aikaa jonottamiseen ja odottamiseen. Reitit ovat myös huomattavasti kosteampia ja pölyttömämpiä syksyllä kuin kesällä. Ainoa miinus syksymatkaamisessa on se, että Italiassa on jo aamuisin todella kylmä ja vuorilla saattaa olla lunta. Kaikin puolin kuitenkin erinomaisen kiinnostava kohde MTB-harrastajalle.